Bali – Tulivuorivaellus hämärästä aamukoittoon

GUNUNG BATUR, BALI. Monenlaista sitä on ehtinyt seikkaillessa tehdä, mutta koskaan emme ole aiemmin kontanneet (!) vuorenseinämää ylös keskellä yötä ja pilkkopimeässä. Ja kaikki tämä yhden auringonnousun takia.

Seikkailija lähtee matkalle kuin matkalle täynnä tarmoa ja jännitystä. Vähänkö siistiä nähdä päivän ensimmäiset säteet pilvien yläpuolelta, kun alla avautuu näkymä paratiisimaiseen Baliin?

Ennen nousemista Balin tunnetuimmalle tulivuorelle Gunung Baturille meille ei kuitenkaan tullut mieleenkään, että auringonnousun tavoittaminen tulivuoren huipullahan vaatii tietenkin nousun vuorelle ihan pilkkopimeässä.

Siinä ei paljoa pieni taskulamppu auta, kun nouset jyrkkää polkua sysipimeässä ja koitat olla kaatumatta kivikkoon.

Kaukana horisontissa näkyy jo oranssihtavaa pilkotusta. Välillä on otettava käsillä kiinni nousevan maan muodoista. Hapuilla kiviä ja pensaiden oksia, välillä jopa kontattava. Auringonnousu on nähtävä. Ja se nousee ihan kohta.

Ei ollut tullut mieleenkään, että auringonnousun tavoittaminen vaatii tietenkin nousun ihan pilkkopimeässä ja osin kontaten.

Tulivuorivaellus starttaa pikkutunneilla

Lähtö Balin tulivuorivaellukselle tapahtuu keskellä pimeintä yötä. Mekin lähdimme ajamaan kello 2 aamuyöllä Ubudista, jossa vietämme päiviä rauhoittumassa ennen varpaiden upottamista hiekkaan paratiisirannoilla.

Kuka lie kuskimme, mutta hurjaa rallia hän vetää näillä katuvalottomilla hiekkateillä. Taitaa olla reittikin valittu ajomatkan jännittävyyttä lisäävien kurvien mukaan. Sen verran vauhdikasta kaartelua etenemme kohti tuntematonta.

Keskellä ei mitään pilkottaa pieni hämyinen telttakoju. Pistäydymme siihen kahvilla ja vähän ajan päästä jatkamme samaa rallia jossain pimeyden keskellä kohoavalle Baturille.

Olemme Balin upeimpien tulivuorten juurella. Vieressämme, jossain hämärän tuolla puolen aivan vieressä nousee Gunung Batur. Aktiivinen tulivuori, jota alamme kivuta hetken päästä.

Toisella puolen viereistä Batur-järveä puolestaan seisoo Baturiakin korkeampi Gunung Agung. Samainen vuori, joka purkautui näyttävästi vuonna 2017.

Välillä on otettava käsillä kiinni nousevan maan muodoista. Hapuilla kiviä ja pensaiden oksia, välillä jopa kontattava.

Kaksi tuntia auringonnousuun

Gunung Batur on yhä aktiivinen ja purkautuu säännöllisesti. Viimeinen näyttävämpi pihahdus oli vuonna 2000.

Alun alkaen yli 1700 metriin kohoava tulivuori kohosi voimalla merestä. Voimakkaan nousun vuoksi vuoren huippu notkahti komealle kuopalle.

Kello on 4 ja auringonnousuun on kaksi tuntia aikaa. Kaukana vilkkuvat taskulamppujuovat kertovat, että hurjimmat ovat lähteneet matkaan vielä meitäkin aikaisemmin.

Joidenkin tietojen mukaan tulivuorta ei pääse valloittamaan ilman paikallista opasta. Tästä pitää huolen paikallinen mafia. Noh, emme kyllä tällaiseen vuorenvalloitukseen lähtisikään ilman kunnon opasta. Eihän täällä kontatessa haastavassa maastossa muuten perille pääsisi.

Gunung Batur on yhä aktiivinen ja purkautuu säännöllisesti.

Vaellusporukkaan kuuluu meidän ja oppaaan lisäksi saksalaispariskunta, joista miespuolinen höpöttää ajankuluksi taukoamatta huonoja puujalkavitsejä pimeästä ja kiipeämisestä. Vaikka tänne on tultu nautiskelemaan, ehkä jopa hiljentymään, huonot vitsit ja pienet laulusikermät siivittävät mukavasti nousumatkaa. Pienessä väsymyksessä osa vitseistä kuulostaa jopa hyviltä.

On todella kummallista nousta vuorenseinämää pimeässä. Ensinnäkin pitää olla äärimmäisen varovainen maaston kanssa. Onneksi niin, sillä jää vähemmän aikaa miettiä, olisiko luonnolla tarjottavanaan seuralaisiksemme eksoottisia öttiäisiä ja matelijoita.

Opas yrittää pitää meidät koko ajan perillä siitä, miten maasto muuttuu ja kertoo, minne olemme tulleet. Hän käy läpi tulivuorten historiaa ja varmistaa, että koko porukka pääsee turvallisesti eteenpäin.

Vaikka tänne on tultu hiljentymään, huonot vitsit ja laulusikermät siivittävät mukavasti nousumatkaa.

Haastavat olosuhteet, mutta ei vaadi huippukuntoa

Baturia noustakseen ei tarvitse olla vuorikiipeilijä, ei edes huippukunnossa, mutta helppo trekkaus se ei ole. Yöllä on vielä kylmä ja olemme kerrospukeneet itsemme lämpimästi, mutta hikeä pukkaa päälle pakosta, sillä epätasainen polku pitää ottaa varovasti ja aikaa ei ole hukattavana. Koko homman juju on ihailla auringonnousua, sitä Balin tunnetusti komeinta, tulivuoren päältä, joten ylimääräisiä taukoja ei ehditä pitää.

Aherruksen, ähellyksen ja sadan vahvalla saksalaiskorostuksella kerrotun vitsin jälkeen olemme perillä. Näemme polun vieressä hahmoja, jotka pysyvät hetken paikallaan ja lähtevät sitten juoksemaan joukolla kohti seuraavaa kivennokkaa. Apinat!

Näemme polun vieressä hahmoja, jotka pysyvät hetken paikallaan ja lähtevät sitten juoksemaan

Siellä ne tuijottelevat kivennokassa meitä, maisemaa, aurinkoa. Apinat ovat täällä tekemässä samaa kuin mekin: päästäkseen nautiskelemaan päivän ensimmäisistä lämpimistä auringonsäteistä. Kyllä niiden kelpaa. Aloittaa joka ikinen elämänsä päivä tämän sielua sivelevän, taianomaisen näyn edessä.

Saavumme laavulle muutaman kymmenen muun auringonnousumetsästäjän kanssa. Ilmassa tuoksuu paahdettu aamupalaleipä, itseasiassa tulivuoren rakosissa paahdettu. Täydellisen paahtoleivän tekemiseen ei tarvita täällä sähköä tai ihmisen työstämää tulta, sillä luonnon oma grilli paahtaa koko ajan allamme ja päästää höyryjä pienistä vuoren päällä olevista raoista.

Kun aurinko lopulta nousee, tunnelma on maaginen. Säteet voimistuvat, mitä korkeammalle aurinko nousee ja aamun ensimmäiset sekunnit etenevät. Minuuteissa valo käy läpi kaikki kellertävät ja punaiset sävyt, taittaa välillä violettia aamu-usvassa, valaisee apinoiden turkit, meidän hiestä punakat kasvomme, koko alla avautuvan laaksoon ja viereisen Gunung Anung -vuoren.

Alla sijaitseva Batur-järvi kimmeltää aamuvalossa. Auringon säteet heijastuvat vedestä ja värjäävät järven yllä leijailevan sumun kaikissa lämpimän sävyissä. Voiko maailmassa olla mitään kauniimpaa?

Kun aurinko lopulta nousee, tunnelma on maaginen.

Aurinnousuvaellus Batur-tulivuorelle

• Lähtö esim. Ubudista on noin klo 2 yöllä.
• Vaellus alkaa noin klo 4 vuoren juurelta.
• Vuoren huipulla sijaitsevassa laavussa pitää olla noin klo 6 aikaan, jotta ehtii nähdä ensimmäiset auringonsäteet.
• Koska yöllä on kylmä, matka on hikinen ja auringon noustua yhtäkkiä paahtavan kuuma, kannattaa pukeutua kerroksittain ja lämpimästi.
• Mukaan taskulamppu, kunnolliset jalassa pysyvät vaelluskengät, lenkkarit tai tennarit, jotka saa tuhraantua tulivuoren tummaan pölyyn, ja joka ei muuten välttämättä lähde putsaamalla pois.
• Auringon noustua vaellus jatkuu vuoren päällä, jossa kierretään yleensä muut Baturin harjanteet ja korkein huippu.
• Matkoja järjestetään lähes kaikkialta Balilta. Voit kysyä lisää järjestetyistä vaelluksista suoraan majapaikastasi tai paikallisilta matkanjärjestäjiltä.
• Hinta matkanjärjestäjästä riippuen noin 20 – 50 euroa (+ mahdolliset matkakulut majoituspaikasta).

Oletko kivunnut Mount Baturille tai jollekin muulle vuorelle auringonnousua ihailemaan? Kerro meille kommenteissa, mikä on sinun upein auringonnousukokemuksesi.

[google_maps id=”6899″]