BELIZE CITY, BELIZE. Belize on toki naapuriaan Meksikoa köyhempi maa, mutta se ei näy päälle ihmisten kasvoilta saati auringossa kylpevien värikkäiden talojen rivistöissä.
Vaikka Belize Cityssä talot pysyvät hädintuskin pystyssä, pintamaali on rapistunut niistä lähes jokaisessa, paraatipaikoilla sijaitsevien rakennusten sivulautoja koristavat luodinjälkikirjailut, eikä kaduille uskalla ulkomainen muukalainen ilta-aikaan, päivällä tämä paikka hehkuu upeassa väriloistossa. Hämärän kuumottavat hetket ovat kuin muisto vain. Kaupunki paistattelee auringossa, kuin joku olisi levittanyt ison kasan ranskanpastilleja turkoosin meren rannalle.
Ainokaisen Belize City-aamumme kohokohta ovat ehdottomasti pelikaanit, jotka kokoontuivat rantalaiturin nokkaan paistattelemaan päivä. Ne venyttelevät ja suoristavat pitkää kaulaansa tuijotellen kameralla kuvakulmia metsästäviä reissaajia. Rantakaktuksissa juoksee pikkuriikkisiä sisiliskoja toistensa perässä.
Koska kaupunki on himpun verran liian kuumottava paikka meille pohjoisessa lintukodossa varttuneille, suuntaamme nopeasti turvallisimmille saarille. Sitä ennen matka jatkuu kuitenkin kohti Guatemalaa hikisessä bussissa. Jännittää vähäsen, kuinka kuuma ja kostea viidakossa oikein onkaan, sillä jo 35 asteen ”vilpoinen” tuuli Belize Cityssä saa koko kropan itkemään hikikarpaloita.
Leave A Reply