BOGOTA, KOLUMBIA. Urheilijoille korkeanpaikanleirit ovat kestävyyden treenaamiseen, mutta me olemme keskittyneet Bogotassa, 2,6 kilometriä merenpinnan yläpuolella lähinnä kasvattamaan tuntemustamme kolumbialaiseen ruokaan ja samalla kokemaan maanmiehen Boteron maalausten mallipunkeroiden fiiliksen.
Syy ahmimiseen löytyy paikallisesti merkittävästä nautintoaineesta kahvista. Joka on täällä niin taivaallista, että käsityskyky ei riitä.
Perehtyessämme tuohon tuttuun juomaan on pitänyt joka kerta ottaa palan painikkeeksi jotain ’pientä syötävää’. Yhtäkkiä olemme huomanneet useampien kahvikupposten lisäksi syöneemme juustomuffinssin, kanapiiraan, kaksi juustocroissanttia, suklaavaniljaisen leivoksen ja brownien.
Kolumbian painonvartijoilla riittää haasteita; jos väki halkoo kahvileipää lempijuomansa kanssa matkalijoiden innostuksen tapaan. Ihrojensa kanssa viihtyviä ihmisiä maalaavan Boteron mallin metsästys ei sen sijaan varmaan tuota suuriakaan haasteita.
Moderni Bogota on toki näyttänyt meille paljon muitakin kuin ylitsevuotavia kulinaristisia puoliaan.
Bogota on täynnä helmiä, kun vaan uskaltaa kierrellä
Bogota on menevä city, jonka kukin kaupunginosa on omanlaisensa. Tänään kipusimme vuoristoleirimme ylimpään kohtaan Monserrate-vuorelle yli kolmentuhannen metrin korkeuteen. Onneksi sentään perille auttoi köysirata. Näissä ilmanohuuksissa ei varmaan oltaisi jaksettu perille. Sen verran laittoi puuskuttamaan pienikin kävely pilviä hipovalla kukkulalla.
Puuskuttamaan laittoi myös La Candeleria-kaupunginosa, jonka Plaza Bolivarilla pulut jahtasivat jalankulkijoita kuin Hitchcockin linnut ja jonka virastojen ympärillä vartioivat maastopukuiset sotilaat kera rynkkyjen ja järeiden muiden aseiden.
Erityisesti ihastuimme toisaalla, lähellä majapaikkaamme sijainneeseen Zona Rosan alueeseen, jossa uskalsi helposti maleksia pimeänkin tullen. Tunnettu ravintola- ja shoppailualue on täynnä mielenkiintoista putiikkia. Visa vingahti muutamaan otteeseen. Ja tokihan me tulevat Boteron mallit kävimme kasvattamassa massaa myös alueen ulkoilmaravintoloissa.
Bogota on nasta mesta, kunhan säilyttää maalaisjärjen ja katsoo missä liikkuu ja miten. Taksi (laillinen) on hyvä apu, samoin hyvät neuvot ja päivänvalo.
Vihdoin olemme valmiit heittämään turhan karmivat ennakkoluulomme roskiin, joita lintukotoinen skandinaavikulttuurimme on syöttänyt meille lapsesta asti. Tänne tulee mielellään uudestaankin. Hieno, nykyaikainen suurkaupunki keskellä jyhkeää vuoristoa ja kiehtovaa eteläamerikkalaista kulttuuria.
Leave A Reply