Uusi-Seelanti – Eläimenoloisia otuksia näkyvissä

MT. MAUNGANUI, UUSI-SEELANTI. Jos kärpäsiä, mäkäräisiä, hämiksiä ja amppareita ei lasketa, on Uusi-Seelanti kummallisen hyönteisvajaa maa. Täällä löytyy meheviä trooppisia sademetsiä, kosteutta ja ahavoitunutta, pitkään riiputettua turistilihaa syötäväksi tai säikytettäväksi. Silti ötököitä on vain kourallinen

Uusi-Seelanti on ötökkäkammoisten lomasuosikki

Mistä lie evoluution haarasta, pitkistä välimatkoista, vaihtelevasta kelistä tai tarkoista tullisäännöksistä sitten johtuukin Uusi-Seelanti on ötökkäkammoisten lomasuosikki helposti.

Vaikka ällöttäviä kahdeksanjalkaisia kammoituksia nyt löytyisikin jonkun pensaan alta, on ilahduttavaa huomata, että puolen kämmenenkokoiset torakat, karvaiset vikkelät tarantellat, piikki pystyssä köpöttelevät skorpionit, linnunkokoiset heinäsirkat, pistelevät murkut tai lehvästössä piiloittelevat käärmeet eivät viihdy täällä.

Kevyempi askel on myös luonnossa vaeltaessa, kun tietää, ettei Uudessa-Seelannissa edes ole käärmeitä. Aivan mielettömän vapauttavaa!

Varmaan ötökkäkadon seurauksena linnuilla on ollut aikaa kultakurkkunsa ja parittelutöyhtöjensä kiillottamiseen. Jos linnulla ei ole tuuheaa, värikästä puuhkaa tai töyhtöä saati isoja outoja räpylöitä  tai otsasta asti kasvavaa suurta nokkaa, se vähintään sirkuttaa skandinaavikorvaan yli-innokkaasti.

Tai siis sirkutustahan se ei ole. Kulkiessa sademetsän siimeksessä tuntuu kuin joku vislaisi patakakkosen tunnaria sepikumpulaissoinnuin ja sämpläisi sen vanhan koulun digitaalipelien yksinkertaisiin tunnusmelodioihin. Käsittämätön pillipiiparointi on lähempänä avaruuden kuin tämän telluksen ääniä ja ihasteltuasi uniikkia laulantaa hetken alkaa tuntua kuin linnut kettuilisivat sulle röyhkeästi päin naamaa.

Kevyempi askel on myös luonnossa vaeltaessa, kun tietää, ettei Uudessa-Seelannissa edes ole käärmeitä.

Ja jos tämä tunne ei tule lintujen karkeloista, pääsi saavat sekaisin viimeistään eläinkunnan tutut lajit, jotka eivät näytä ensinkään siltä kuin olet tottunut. Täällä joutsen on musta, ja varis näyttää harakalta. Täysmustalla meriharakkalla ei löydy edes minimaalista valkoista pistettä rinnuksesta ja etelän vuonoilla viihtyvä mustalevä on täällä tietenkin valkoinen. Delfiinit ja pingviinit ovat totuttua pienempiä. Kun taas perhoset ovat pikkulinnun kokoisia.

Auringossa laiskottelun sijaan hylkeet juoksevat toisiaan vikkelästi takaa kivikossa (nähty) ja tiekolareille ei löydy pikkuopossumia suurempaa eläinkunnan aiheuttajaa, joskin tiemerkeissä varoitetaan yleensä pingviini- tai kiwivaarasta, joskin kummatkin pysyvät yleensä harvinaisen piilossa turistien objektiiveilta.

Kaiken lisäksi lehmien kanssa laidunnetaan ilmeisesti peuroja (leuroja siis, katso aiempi postaus) ja lampaiden kanssa laidunnetaan laamoja – jotka samassa aitauksessa näyttävät muuten aivan lampailta, jolla on yksinkertaisesti vain käsittämättömän pitkä kaula.

Eläinkunnan tutut lajit, jotka eivät näytä ensinkään siltä kuin olet tottunut. Täällä joutsen on musta ja musta levä valkoista.

Ps. (Varoitus: Sisältää toisen reissaajan avautumisen. Jos et hyväksy vakavaluonteista tilitystä pikkuasioista lomalla, älä lue.) Jos et juuri koskaan ui meressä tai harrasta sukellusta, surffausta saati edes ajele veneen perässä vedettävällä banaanilla, mitkä ovat mahdollisuutesi saada merivuokkojen tai meduusojen meressä märkien uikkareiden välissä levittämä bakteeri kutiavaksi ihottumaksi asti? Jos et käytä edes uikkaria kuin parhaimmillaan majapaikan altaalla, miten tavallisesti märkä- tai uimapuvun alla merivedessä voimansa näyttävä loinen voi edes päästä kulkeutumaan ihollesi? Tai miksi loinen ei voi iskeä etusääreen, kyynärpäähän tai lapaluuhun, vaan pääsee kuin peukalokyydillä takareisiin ja pakaroihin?

Koska erityisesti toinen tästä reissukunnasta on onnekas elämän oikeiden lottovoittojen suhteen, ruusupuskan marjojen kutitusta muistuttava ihana loissyyhy tarttui häneen 3 minuutissa vaatteet päällä laskuveden aikaan nojailusta kuivaan kiveen, jossa nyt sattuu olemaan kyseistä bakteereja levittäviä vuokkoja. Pari tuntia samassa vedessä märkkäri päällä surffanneeseen reissulaiseen ei loiset tietenkään koskeneet. Ihan pikkuruinen katkeruus päällä – ja kutina persauksissa.