ETELÄSAARI, UUSI-SEELANTI. Jääkauden muovaamia kallioseinämiä, viileän turkooseja puroja, täysillä pauhaavia koskia. Kivimöhkäleiden välissä kilpailevia jokia. Sakeaa sademetsää, palaneen kellertäviä niittyjä, havunsa pudottaneita harmaita kuusivanhuksia.
Palmuja ja saniaispuita. Pensaasta toiseen hyppeleviä pikkulintuja. Valtavan kokoisia mäntyjä, isoja värikkäitä perhosia. Lampaita silmänkantamattomiin vaaleina pisteinä kukkulalaitumilla, pengermällä, puiden varjossa. Serpentiiniteitä ja jylhiä vuoria. Kirkkaan vihreitä sammaleen peittämiä kauripuu-metsiä.
Mahtava kajakointipäivä, 15 kilometrin sademetsätrekkaus, kompastuminen kiviin joella ja jääkylmä kylpy turkoosissa, vuorilta valuneessa lähteessä.
Jyliseviä vesiputouksia, niiden ympärillä uskollisesti seisovia pikkukummeleita. Tihkusadetta ja jättipisaroiden räiskettä, viimaa ja hytinää. Hohkaava aurinko ja seisova ilma, aamukaste ja matkaajan tempaava tuulen puuska. Tunneleita ja järviä, trooppista hehkua ja napapiirimäistä karuutta. Vuoroveden jyrkkä lasku ja uhkarohkea nousu.
Tulehtuneita mäkäräisen puremia, uimanäytöksen antavia hylkeitä. Pinnalla käyviä delfiinejä, päivää paistattelevia pingviinejä. Hippikommuni ja kenneliltä tuoksahtava hotellikylän respa, jetlag-unen kestävä luksussänky ja pikkukylän paratiisiasunnot. Yhdellä jalalla hyppiviä kummallisia kanalintuja, värikäs puolikesy töyhtöhyyppä ja macchupiccua muistuttava lintumaailman pillipiiparointi.
Mahtava kajakointipäivä, 15 kilometrin sademetsätrekkaus, kompastuminen kiviin joella ja jääkylmä kylpy turkoosissa, vuorilta valuneessa lähteessä.
Heihei sinä äärimmäisten ilmiöiden eteläsaari. Näillä satumaisilla muistoilla jaksaa monta kaamosta. Nyt lautalla yli kohti pohjoisia Hobittien mantuja!
Leave A Reply