Huomioi nämä 6 asiaa, kun matkustat lapsen kanssa

Turvallisuus ensisijaista

Tietenkin myös turvallisuusasiat nousevat uuteen arvoonsa. Siinä kun susipariskuntana kiersimme aikoinaan vähän turvattomiakin seutuja, emme välttämättä ottaisi ihan samoja riskejä enää lapsen kanssa. Toisaalta emme myöskään halua lähteä mukaan turhaan pelotteluun. Arkijärjellä pääsee pitkälle hieman kuumottavimmissakin kohteissa.

Me uskomme maailmaa kiertäessä rokotusten voimaan, ja olemme valmistautuneet ottamaan niitä tarvittaessa. Maailma on täynnä tauteja, joilta voimme suojautua parhaiten rokottein. Jos olemme valmiita viemään lapsemme riskialueille, emme aio ryhtyä hullunrohkeuteen ja rokotusten tehon teilaamiseen. Sivuvaikutuksia voi olla ja on tietyin prosentein olemassa, mutta koemme, että itse tautiin sairastuminen on paljon suurempi riski. Sellaiseen uhkarohkeuteen ja uhmaan tyttäremme on mielestämme liian kallisarvoinen, ja me liian järkeviä.

Joku voi valita niinkin, ettei riskialueille matkusta ollenkaan. Se on varmasti tällöin myös oikea ratkaisu, koska siinä on lapsi etusijalla.

Vanhemmat tekevät reissussakin tärkeimmät valinnat ja ratkaisut.

Aikuisen asenne, fiilis ja valinnat vaikuttavat

On turha leimata lasta suorilta käsin helpoksi tai vaikeaksi reissukaveriksi. Ensikädessä kuitenkin me aikuiset voimme vaikuttaa siihen, miten lapsi kokee vieraan ympäristön, ja miten matkamme suunnittelemme ja toteutamme.

Toiselle ratkaisuna voivat toimia lapsiystävälliset seuramatkat, toiselle reppureissaus. Toinen esittelee harkitusti ja mietitysti itse asioita lapselle, toinen antaa lapsen itse löytää ja tutustua uteliaisuutensa avulla. Ja kaikkea näiden väliltä. Oikea tapa maailmaan tutustumisessa on kunkin vanhemman itse päätettävissä.

Tärkeintä lapsen kanssa reissuun lähdössä on se, että asiat sujuvat. Näin haluat ja jaksat lähteä reissuun toisenkin kerran. Ja lapsikin haluaa, kun matkustamisesta jotain alkaa ymmärtää.

Maailman kamalin juttu ei myöskään ole vaellella kolme tuntia oksennus tukassa

Tämä on muuten yllättävän pian. Irlannissa 2,5 kuukauden iässä lapsi oli vielä lähinnä kainalossa mukana tuleva kulkija. 4,5 kuukauden iässä ollessamme Portugalissa ja Espanjassa voi sen sijaan jo sanoa, että lapsikin jo koki, näki ja elämöi ympärillään olevaa vauhdilla.

Varmasti kukin lapsi omalla persoonallakin vaikuttaa matkan sujuvuuteen, mutta tämän arvioiminen, kuten kaikki muutkin lapsen valinnat, ovat vanhempien. Jos äiti tai isä ei jaksa nopeasti muuttuvia tunnetiloja tai tilanteita lennoilla, junassa, taksissa, rannalla tai lomamuudissa, on ihan turha venyttää kuminauhaa. Oman mielen hallinta ja joustavuus ovat matkustamisessakin vanhempien kultaisimpia ominaisuuksia.

Oman mielenhallinta ja joustavuus ovat matkustamisessakin vanhempien kultaisimpia ominaisuuksia.

Sujuvuus ja ennakointi

Myös haasteiden kohtaaminen ja niistä selviäminen ovat hurjan usein aikuisten omien korvien välissä tapahtuvia asioita, joten reissaamisen sujuvuuteen kannattaa vaikuttaa etukäteen niin paljon kuin mahdollista. Suhteellisuudentaju kannattaa pitää matkassa mukana.

Pyörätuolissa istuva kummityttöni on tehnyt upeita reissuja Lappiin ja Etelä-Eurooppaan perheen ja isovanhempien kanssa. (Lue hänen Potkulaudalla Pariisiin -blogiaan täällä!). Etukäteisjärjestelyillä, reissussa tehdyillä valinnoilla ja koko reissuporukan iloisella, avoimella asenteella on varmasti ollut paljon merkitystä. Ja kuinka mahtaviksi elämyksiksi kummitytölleni nuo reissut ovat osoittautuneet!

Lapset sopeutuvat siinä kuin vanhempansa. Jos vanhempi ei sopeudu, joskus ei lapsikaan. Joskus lapsi sopeutuu jopa paremmin. Vähän kuin päiväkotiin opettellessa: hommat tuntuvat hankalammilta usein vanhempien päässä kuin jälkikasvulta. Lasten kanssa asiat vain alkavat sujua omalla painollaan, kun niiden antaa sujua. Toki on poikkeuksiakin, mutta mikään normi eivät nuo poikkeukset ole. Lapset ovat onneksi yllättävän sopeutuvaista porukkaa, kunhan me aikuisetkin osaisimme oppia tätä taitoa heiltä.

Maailman kamalin juttu ei myöskään ole vaellella kolme tuntia oksennus tukassa, eikä antaa välipalaksi kaksi viikkoa pelkkää hedelmäsosetta lapselle, joka vasta opettelee kiinteitä ruokia.Aina on hyvä myös muistaa, että elää niitä lapsia varmasti kohteessakin. Lapsi pärjää reissun verran erilaisissa olosuhteissa, eikä edes mene pilalle.

Jos vanhempi ei sopeudu, joskus ei lapsikaan. Joskus lapsi sopeutuu jopa paremmin.

Mikä siis muuttuu?

Lapsi vaikuttaa reissukaverina ainakin 6 asiaan

1. Liikkuminen
2. Turvallisuus ja terveys
3. Ruokailu ja varustelu
4. Asioista selvää ottaminen ja suunnittelu etukäteen
5. Lapsen tuoma lisä asioiden kokemiseen (Tämä on parasta!)
6. Raha ja kustannukset

Yritämme blogissamme avata kaiken muun reissuhuuman lisäksi omia kokemuksiamme vauvan ja lapsen kanssa matkustamiseen, ja käymme läpi eri kanteilta edellä mainittuja kuutta asiaa.

Lapsen kanssa reissaamiselle on omistettu oma osionsa yläpalkissa. Kokemuspohjaa ehti tyttäremme ensimmäisen vuoden aikana kertyä useammilta pidemmiltä ja lyhemmiltä reissuilta, yhteensä 18 lennolta ja 9 maasta sekä lukuisista mokista ja onnistumisista. Ja matka jatkuu, joten lisää on luvassa.

Mitään oikeita vastauksia emme voi, halua, emmekä aio sanella. Kukin valitkoon oman matkustamisen tapansa, tyylinsä ja asenteensa itse. Tai sen, ettei aio matkustaa.

Vahvan kannustuksen kuitenkin lapsen kanssa matkusteluun haluamme antaa, sillä reissut rikastuttavat usein sekä omaa että lapsen elämää sellaisella tavalla, jota pelkässä tutussa kotiympäristössä ei välttämättä voisi tapahtua. Elämä on seikkailu.

Yhtä oikeaa vastausta ei lapsen kanssa matkustamisessa ole, kuten ei kasvattamisessakaan.