KUALA LUMPUR, MALESIA. Kumpi oli ennen muna vai kana? Ryppäinä päällekkäin rakennetut moottoritiet ja korkealla ilmassa liitävä yksiraiteinen vai pilviin kohoavat, tuhansia, kymmeniä, satoja tai ehkä miljoonia työllistävät korkeat pilvenpiirtäjät?
Vaikea sanoa kumpi, mutta toinen mahdollisti toisen. Näin sen on oltava.
Kuala Lumpurin liikenneinsinööreillä on varmasti ollut hauskaa. Tuohon pitää saada tie, mutta siinä menee jo kaksi risteävää väylää päällekkäin. Hmmm. Rakennetaan kolmas, neljäs ja viides – ilmaan, vanhojen teiden päälle. Ja yksiraiteinen juna seikkailemaan siihen väliin. Ilmasiltoja talojen väleihin, rullaporrassiirtymiä ja väliportaita, joiden avulla pääsee kulkemaan ostoskeskuksesta junapysäkille ja siitä suoraan seuraavaan ostoskeskukseen.
Kaupunki kasvaa ja muuttuu sellaista tahtia, että pieni ihminen saa itsensä helposti hämmennyksiin.
Entäs sitten ostoskeskukset? Volyymit ovat valtavia. Kuusikerroksinen ehkä – ehei, tehdään samalla 15 kerrosta, että pikkuputiikkeja mahtuu saman katon alle mahdollisimman paljon. Sitten vielä 3d-elokuvateatterit, uima-altaat, teemapuisto. Ja hei, laitetaan yhden ostoskeskuksen sisään huvipuisto. Ja oikea vuoristorata! Noin.
Arkkitehdeillä ja rakennusfirmoilla riittää työsarkaa. Uusia, toinen toistaan komeampia ja korkeampia pilvenpiirtäjiä kohoaa kuin tatteja sateella. Kaupunki kasvaa ja muuttuu sellaista tahtia, että pieni ihminen saa itsensä helposti hämmennyksiin.
Kaikkea, paljon ja heti. Ja suurta. Parempaa ja hienompaa kuin myös. Ahneen tai ajattelemattoman suuri unelma. Suuri kaupunki täynnä kaikkea. Mitäpä siitä, vaikka asettaa haasteita liikennesuunnittelulle.
Pääsisipä seuraavan kerran seikkailemaan kärpäseksi Kuala Lumpurin infrastruktuurin rakennusvirastoon. Ei taida onnistua. Ison cityn saasteiden ja kuumuuden aiheuttama savusumu lienee jo tappaneen kaikki kärpäsoliot. Harmi.
Leave A Reply