Matkustaminen on aina testi myös parisuhteelle. Se, millaiseksi matka muotoutuu, riippuu muun muassa siitä, miten me aikuiset siedämme toistemme matkatapoja. Matkailu sisältää paljon stressaavia paikkoja ja yllätyksiä. Elämykset voi jakaa matkakumppanin kanssa, mutta valitettavasti usein se sama ihminen saa sietää sitten ne reissulla syntyvät turhautumisetkin.
Vaikka meillä leijutaan matkat yleensä sievässä positiivisessa ja voimaannuttavassa hengessä, on silkkaa utopiaa ajatella, että reissumme sujuisivat ilman kinaa ja ahdistusta.
Siitä on tasan 12 vuotta, kun aloimme seurustella. Kummallekin oli alusta alkaen selvää, että myös tulevaisuuden kumppani jakaisi saman kiinnostuksen matkailuun ja seikkailuun.
On silkkaa utopiaa ajatella, että reissumme sujuisivat aina ilman kinaa
Costa Rica 2015
Islanti 2016
Teimme ensimmäisen neitsytmatkamme tuttuun Tallinnaan vain reilu kuukausi siitä, kun seurustelu alkoi, muutaman kuukauden päästä oli vuorossa Kreikka, Ruotsi ja Japani. Tämän jälkeen kiersimme Intiaa Goasta kultaiseen kolmioon. Ensimmäisen vuoden reissut tehtiin vahvassa alkuhuumassa. Reissuväsymys tai -stressi yltiöpäisen ihastuneina kasvanut haasteeksi.
Laskimme juuri, että 12 vuoden yhdessäolomme aikana olemme reissanneet reilusti yli 50 kertaa ulkomailla. kotimaan matkoja on varmasti kolminkertainen määrä. Välillä olemme lähteneet lähemmäs, välillä kauemmas useamman valtameren taa. Hurja luku, johon sisältyy sekä ihastuttavia kokemuksia että joskus, onneksi sangen harvoin, pieniä pettymyksiä.
Nicaragua 2015
Vajaa kolme vuotta sitten matkaporukkaamme liittyi uusi, matkoja rikastuttanut tyyppi, kun pikkuseikkailijamme syntyi. Sen jälkeen olemme matkustaneet yleensä kolmistaan, ja joskus onneksi myös ihan vanhempien kesken.
Olemme 12 vuoden yhdessäolon aikana tehneet reilut 50 ulkomaan matkaa
Suurin syy, miten pariskunta voi selvitä matkasta keskenään myötätuulisella yhteisellä fiiliksellä, ei ole se kaikki ihana uusi kokemus ja rentoutus itse kohteessa, vaan vaikeiden tilanteiden ja ristiriitainen kanssa selviäminen matkalla.
Kaikki lähtee siitä, että suhde on arjessakin hyvällä ja vakaalla pohjalla. Tietenkin aktiivireissaajina meidän pitää osata arvostaa myös toistemme toimintatapoja reissussa, tai yhteiset matkamme olisivat loppuneet jo vuosia sitten.
Kaikki lähtee siitä, että suhde on arjessakin hyvällä pohjalla
Sri Lanka 2014
Totta kai meille tulee kinaa välillä, mutta miten kärpäsistä ei synny härkäsiä? Tai jos syntyy, miten niistä selvitään?
Yleensä suurin kiukuttelupaine syntyy matkan alussa, tai sillon kun olemme väsyneitä tai nälkäisiä – tai joku suunnitelma epäonnistuu totaalisesti, eikä hyvää ylitsepääsyä tai b-suunnitelmaa löydy. Tällaisia tilanteita matkassa tapahtuu aina: Laukut eivät tule kohteeseen. Kauan suunnittelema patikointireissu peruuntuu. Tai sitten tähdet eivät vaan ole oikeilla kiertoradoillaan, ja tunnelma laukeaa äksyilyksi puolin ja toisin.
Tai sitten tähdet eivät vaan ole oikeilla kiertoradoillaan ja tunnelma laukeaa kiukutteluksi
Jotta tästä kirjoituksesta tulisi realistinen kuvaus pariskunnan matkailusta, kysytään kummaltakin samat kysymykset toisistaan tietämättä – ja avataan vähän sitä, mitä ajattelemme toisistamme matkailijoina.
Uusi-Seelanti 2015
Minkälaisena matkailijana pidät itseäsi?
Eve: Kauneudesta ja uusista elämyksistä innostuva siemailija, joka on matkaajana järjestelmällinen, mutta myös heittäytyvä hurjapää. Lapsen kanssa matkatessa on tullut tervettä harkintaa hulluimpiin ideoihin, mutta yritän antaa silti elämyksien viedä mukanaan. Rakastan vapaata hengailua ja pienten yksityiskohtien kirjoa kaikissa erilaisissa ympäristöissä ja kulttuureissa.
Lasse: Olen riippumaton matkaaja. Rentoon matkustustapaan kuuluu, etten tykkää aikatauluista hirveästi tai liian tiukasta ohjelmasta. Itselleni on tärkeää, että voi itse tehdä ne päätökset, missä pysähtyy ja mitä tekee milloinkin.
Eve innostuu uusista elämyksistä, Lasse riippumattomuudesta
Uusi-Seelanti 2015
Mitä etsit matkoilta?
Eve: Inspiraatiota, elämyksiä, jännitystä, kauneutta ja monimuotoisen upeaa luontoa. Aina pitää olla jokaisessa reissussa ripaus seikkailuhenkisyyttä ja extempore-vaihde päällä suunnitelmien vaihdoksille.
Lasse: Parhaiten jo tehdyistä reissuista matkailuviettini täyttymystä kuvaa Guatemalan Tikalin upean mayatemppelialueen valloitus, Patagonian jäätikkökävelyt, villieläinkohtaamiset Komodon varaaneista leopardin loikoiluun Sri Lankan lämpimällä kalliolla, matkat pienellä indonesialaispurkilla keskellä Floresinmeren laavaa valuavia tulivuorisaaria ja delfiineitä, sukelluselämykset ja parhaat surffirannat sekä aamuyön tunteina aloitetut trekkaukset vuorille. Minulle on itsestään selvää, että suurimpien seikkailujen kokeminen vaatii vaivannäköä, uskallusta, rohkeutta ja selviytymistä. Jokainen reissu on mahdollisuus uuteen seikkailuun.
Jokainen reissu on mahdollisuus uuteen seikkailuun
Italia 2011
Filippiinit 2012
Mistä et pidä matkoilla?
Eve: Likaisuus, välinpitämättömyys, epätasa-arvoisuus, epärehellisyys, turvattomuus. Jossain paikoissa näitä tapaa suhteessa enemmän kuin toisissa, tällöin pitää muut asiat ja oma asenne olla kohdillaan, jotta reissussa säilyy hyvä pössis.
Lasse: Lentämisestä, autovuokraamoista, ravintolan etsimisestä nälkäisenä.
Kroatia 2018
Vahvuutenne matkustelevana parina?
Lasse: Avoimuus uusille asioille, ennakkoluulottomuus. Uskon, että tulemme helposti toimeen erilaissa ympäristöissä, olosuhteissa ja ihmisten kanssa. Ei ole juurikaan paikkaa, johon emme olisi sopeutuneet – tai jonka kokemista olisi katuneet.
Eve: Meillä on hienosti yhteen toimiva draivi matkustelussa, joka alkaa ensimmäisestä virikkeestä varata lennot, juna- tai laivaliput – tai vaikka yhdestä upeasta luontodokumentista. Matkustustapamme ja uteliaisuutemme sopivat loistavasti yhteen, ja varmasti molemmat nautimme matkustelusta kohteen ensimmäisistä googletteluista itse elämykseen asti – ja sen jälkeen ihanina muistoina. Tämä on kahden seikkailijan sielunkumppanuutta, jossa ei ole koskaan ollut mitään väkinäistä, ja jonka avulla pääsemme aina kimuranttienkin tilanteiden yli. Ja tietenkin syvä rakkaus matkustamiseen – ja toisiimme.
Italia 2011
Toisen arvostus on parisuhteen tärkein voima
Joku sen joskus sanoi, ettei viitsi lähteä liian monelle lomalle yhdessä aviopuolisonsa kanssa, sillä hermot ovat koetuksella. Me uskomme vakaasti, että oman puolison kanssa voi ja pitää kokea reissu jos toinenkin.
Matkoja jälkeenpäin muistellessamme eivät koskaan keskiössä ole ne stressaavat hetket tai ärsyttävät yksityiskohdat toisessa, vaan se arvostus ja ihastus toista sekä yhteistä matkamuistoa kohtaan.
Uskomme vakaasti, että oman puolison kanssa voi ja pitää kokea ikimuistoisia reissuja
Uusi-Seelanti 2015
Kumppanisi parhaat piirteet matkalla?
Lasse: Eve on utelias kokemaan uusia asioita ja näkemään uusia paikkoja. Even kanssa maailma avartuu, koska hänelle paikallaan jumittaminen ei ole luontaista.
Se, että Eve on ollut alkuseurustelustamme asti itseni lisäksi kiinnostunut valokuvausharrastuksesta, on jelppinyt myös matkailun monimuotoisuutta eteenpäin. Itse asiassa tuo valokuvausharrastus ja seikkailuhenkisyys meidät omalla tavallaan yhteen niin tiiviisti aikoinaan liittikin.
Borneo, Malesia 2013
Olemme kehittyneet reissujen aikana valokuvaajina, mutta ennen kaikkea saaneet kokea tuon matkojen ja kuvauksen yhdistämisen yhdessä. Tämä on sekä vahvistanut meitä parina että luonut lukuisia muistorikkaita hetkiä. Meillä on kaiken kaikkiaan yhteinen kiinnostus asioiden kokemiseen yhdessä.
Eve on tosi hyvä kartanlukija – siis niinä hetkinä, kun keskittymiskyky pysyy aisoissaan. Matkalla tosin hän välillä innostuu haaveilemaan (tai rupattelemaan innostuneena), ja tällöin yleensä tuo loistava taito haihtuu yläpilviin.
Meillä on yhteinen kiinnostus asioiden kokemiseen yhdessä
Argentiina 2009
Argentiina 2009
Eve on mainio ruuanlaittaja. Monesti yövymme paikoissa, joissa teemme ainakin osan ruuista kuten aamiaiset tai iltasapuskat itse. Mahdollisuus laittaa ruokaa on usein myös kriteeri majapaikkaa valittaessa. Even luovuus ruuanlaitossa on mieletön plussa etenkin silloin, kun ostetaan innoissaan kasa kohteen kulttuuriin kuuluvia erikoisruokatarvikkeita, kuin niinä viimeisinä lomapäivinä, kun pitää rääpiä jääkaapin takaseinän jämistä upea aamiainen.
Islanti 2016
Ennen matkaa Eve on taitava ympäripuhumaan minut laittamaan muutaman euron lisää esimerkiksi majapaikkoihin, jotta saamme parempaa laatua ja ainutlaatuisempia elämyksiä. Välillä hän myös perustelee taitavasti kesken matkan heittäytymään ekstemporemuutoksiin. Emme ole koskaan katuneet näitä satsauksia, spontaaneja upgreidejä tai suunnan muutoksia.
Jos on kipeä tai tulee muita onnettomuuksia, Eve ottaa toisen hyvin huomioon ja hoivaa ensiluokkaisesti toipilaan kuntoon.
Indonesia 2014
Vaikka Eve on arjessa sellainen sympaattinen sählääjä, että sillä on joka päivä kännykät, silmälasit, avaimet ja pankkikortit hukassa, niin jostain kumman syystä hän osaa aina pakkausvaiheessa virittäytyä aivan timanttisen järjestelmälliseksi ja ajattelevaksi koko perheen tavaroiden osalta. Toki omat vaatteeni aina pakkaan mukaan. Meillä kotihommat jaetaan demokraattisesti tasan, eikä niillä kuormiteta epätasaisesti vai toista. Tämä pätee myös matkalla.
Eve varmistaa aina huolellisen rauhallisesti, että meillä on kaikki mukana. Aikaisemmin tällä ei ollut niin suurta merkitystä matkan sujumisen kannalta – kuin ehkä se, että meillä oli kattava matka-apteekki ja tarvittavat asiakirjat mukana. Pikkuseikkailijan myötä Even tarkkaavaisesta, ennakkoonvarautuvasta pakkausmoodista on tullut entistä arvokkaampaa, ja voin luottaa, että olemme varautuneet aina ihan kaikkeen mahdolliseen ja mahdottomaan matkan aikana.
Belize 2010
Omalla tavallaan ehkä siistein piirre yhdessä matkaamisen kannalta on ollut meidän välinen vahva luottamus vaikeissa paikoissa ja tunnelmissa: Evellä on ollut ennen reissaamista tiettyjä fobioita, jotka oikeastaan liittyvät matkailuunkin läheisesti (veden pelkoa, ötökkäkammoa, you name it jne.), mutta hän on lähtenyt minun kanssani haastamaan hienosti omia pelkojaan ja luottaa läsnäolooni noissa tilanteissa.
Olemme snorklanneet haita vilisevissä vesissä Belizessä, kahlanneet lepakon jätöksissä Borneon viidakkoluolissa ja pujotelleet valtavan kokoisten hämähäkkien ja käärmeiden valtakunnassa lukuisissa sademetsissä ympäri maailmaa. Vaikka siinä on varmaan paljon hänen omaa uteliaisuutta ja rämäpäisyyttä mukana, niin on ollut tosi mieletöntä huomata, kuinka paljon hän minuun luottaa. Moni kammo on kaikonnut, kun olemme kokeneet nämä hurjat paikat yhdessä ja Eve on uskaltautunut kohtamaan kammonsa.
Samalla Eve on onnistunut läsnäolollaan häivyttämään myös omia fobioitani ja kasvattanut uskallustani: En olisi joitain vuosia sitten voinut kuvitellakaan hyppääväni lentokoneesta tai laskevani ziplinella rotkon yli satojen metrien päässä maanpinnasta.
Guadeloupe 2016
Yhteinen luottamus toisiimme yhdistettynä uteliaisuuteen on se voima, jonka ansiosta olemme voineet toteuttaa reissuja kokonaisvaltaisesti ja saaneet ikimuistoisia yhteisiä kokemuksia. Tämä lienee se kaikkein arvokkain asia Evessä matkaajana: Luottamus, uteliaisuus ja innostus.
Itsellä on ollut paljon unelmia, joita en olisi koskaan ajatellut, että pääsen toteuttamaan – mutta olen jo nyt päässyt toteuttamaan Even kanssa paljon enemmän kuin koskaan edes kykenin haaveilemaan.
Yhteinen luottamus toisiimme yhdistettynä uteliaisuuteen on se voima, jonka vuoksi olemme saaneet ikimuistoisia yhteisiä kokemuksia
Islanti 2015
Eve: Lasse ottaa useimmiten niissä kohdin reissun vastoinkäymisissä rauhallisesti, joissa oma verenpaine on jo ehtinyt kiehahtaa raja-arvojen yläpuolelle. Siinä, missä itse tekisi mieli räjähtää, hänen tyyneytensä vilvoittaa myös omia kuuman ärhäköitä tunteita.
Kun pitää vaatia ja valittaa, rooli on yleensä minulla, mutta Lasse tukee hienosti päämääräämme ja seisoo yhteisen asiamme takana. Yksin kun olisin monessa kulttuurissa vain hormonihäiriöinen nainen, jolla leikkaa yli ja jota ei kannata kuunnella. On erityisen tärkeää, että tällaisissa tilanteissa seisomme yhtenä rintamana ja vedetään yhtä köyttä.
Lasse on ennakkoluulottomasti tsemppaamassa yleensä hurjinta seikkailijaluonnettani, mutta samalla tuo matkasuunnitelmiin aina mielettömiä extremeyllätyksiä, joihin en esimerkiksi fyysisesti tiennyt kykeneväni. Lähestulkoon kaikki unelmani (myös ne, josta en itse tiennyt haaveilevani) tulevat toteutettua matkan aikana. – Ja ne harvat suunnitelmat, joihin Lasse laittaa jarrua, vaativatkin malttia ja järjen ääntä.
Lasse on ennakkoluulottomasti tsemppaamassa hurjinta seikkailijaluonnettani ja tuo matkaan extremevaihdetta
Uusi-Seelanti 2015
Siitä asti, kun selkäni alkoi äksyillä, Lasse on roudannut myös minun matkatavaroitani tarvittaessa. Aika usein siis. Ja yhä matkaamme valtaosin rinkat selässä.
Ei voi olla helppoa kantaa pahimmillaan 50 kiloa harteilla lähes 40 asteen lämpötiloissa. Vastuuntuntoisesti hän kuitenkin roudaa laukkujani kilometrejä ja hurjia rappusia, eikä koskaan asiasta valita.
Costa Rica 2015
Erinomainen maku ruokien ja viinien suhteen vie meitä sellaisten herkkuelämysten ääreen, että olemme kaikki tyytyväisiä. On varmasti haasteellista välillä löytää maailmalla paikkaa, joissa superallergikko viljaton kasvissyöjä (=minä) saa vatsansa täyteen. Lasse ottaa kuitenkin arvostettavasti nämä haastavat ravintolametsästykset mahdollisuutena tutustua uusiin makuelämyksiin ja on ihastuttavan utelias maistamaan kaikkea.
Emme juuri koskaan valitse ensimmäiseksi vastaantulevaa ravintolaa, mutta pieni etsintä tuottaa usein mielenkiintoisen tuloksen. Lasse toimii myös hovimaistajanani niissä tilanteissa, kun yhteinen kieli estää minua tietämästä, mitä ruuasta löytyy. chiliyliherkälle matkustajalle tämä on ensisijaisen tärkeä apu.
Lasse repäisee välillä bucket listallemme sellaisia seikkailukohteita, joista itse en ole tajunnut haaveillakaan. Tämä alkoi jo ensimmäisenä seurusteluvuonna, kun hän onnistui myymään idean Japanin kiertueesta minulle. En ollut ikimaailmassa edes ajatellut reissaavani Japaniin! Myös mm. Meksiko, Sri Lanka, Uusi-Seelanti ja Taiwan sekä Komodo ja Patagonia taisivat tulla koettua alunperin pelkästään Lassen ehdotuksesta.
Sri Lanka 2014
Itse olen varmasti meistä se impulsiivisempi ja tulisempi puolisko, mutta arvostan Lassea matkakumppanina hänen ymmärtävyytensä ja innokkaan seikkailijaluonteen vuoksi: Kun pitää lähteä mukaan toisen draivaamiin, joskus hullunkurisiinkin ideoihin, hän lähtee. Kun pitää hienotunteisesti kyseenalaistaa touhu, sekin onnistuu. Jotenkin hurjapäisyys ja seikkailuhenkisyys istuvat meissä kaksikkona sulavasti yhteen.
Kun sille päälle sattuu, Lasse löytää kivoja putiikkihotelleja ja ällistyttävän edullisia matkalippuja. Lassessa on myös sellaista seikkailijan voimaa, jota en aina itsestäni löydä. Hän on meistä se, joka löytää matkakohteiksi usein korkeimmat, jyrkimmät, kylmimmät ja muut ääriolojen paikat.
Hurjapäisyys ja seikkailuhenkisyys istuvat meissä kaksikkona sulavasti yhteen.
Indonesia 2014
Lasse myös jaksaa usein pidemmälle, korkeammalle ja vaativampiin olosuhteisiin kuin minä – ja saa tällä ponnekkaalla uteliaisuudellaan tartutettua innostuksen myös minuun. Hän jatkaa Kiinan muuria pidemmälle, patikoi jäätikköä aina pelottavan syville railoille asti ja vaeltaa vuorta huipulle saakka upeimpien maisemien ääreen. Ja minä kanssa tätä nykyään! Tämän innostuksen avulla olen löytänyt itseni sadepilviverhosta Nicaraguassa Mombacho-tulivuorelta, maailman suurimmasta lepakkoluolasta Borneosta kuin Chilen Torres del Painen kansallispuiston hätkähdyttävistä maisemista vaeltamasta.
Lasse jaksaa itseäni enemmän olla myös kiinnostunut siitä, miten saa kaiken mahdollisimman kivasti taltioitua kameran ruudulle. Tykkäämme toki kummatkin intohimoisesti valokuvata ja kehittää taitojamme. Lasse on meistä kuitenkin se, jolta jatkuvasti saan vinkit parempaan kuvauskalustoon ja oikeisiin kameran asetuksiin. Jotenkin tämä tieto ei vain päässäni pysy.
Islanti 2015
Lasse luo matkoilla inspiroivan, mutta myös turvallisen ilmapiirin. Arvostan ja ihastelen hänen tapaansa luoda minulle huomiota ja turvaa, minne ikinä suuntaammekin. Tällä on suuri merkitys, sillä olen joutunut elämässä kohtaamaan valitettavan paljon ihmisen pahuutta. Tuo luottamus ja turva on koko suhteemme tärkeimpiä peruspilareita. Samalla Lasse pystyy luomaan ympärille seikkailun kaikista omista peloistani tai epäilyksistäni huolimatta.
Osamme pelata hyvin yhteen ja tukea toisiamme, mutta oma osuutensa on myös sillä, miten Lasse puujalat ja oma puolilakoninen huumorintajuni virkkautuvat nätisti yhteen elämyksiä kokiessa. yhteinen huumori on matkan sujumisen suola ja tärkeä kiinnikeaine, jonka avulla selviämme välillä vaikeidenkin paikkojen yli.
Ja viimeisimpänä, muttei vähäisimpänä: Lasse pysyy hymyilevänä ja läppää irtoaa häneltä silloinkin, kun on hävinnyt joka ilta kortissa koko 3 viikon loman ajan. (Alla olevassa kuvassa ei kuitenkaan tainnut vielä hymy irrota.)
Kroatia 2018
Mistä te sitten riitelette?
Eve: Nyt, kun sen näin kysyy, ei tule tietenkään mieleen juuri mitään. Yleensä ne on jotain pieniä tuskastumia tilanteeseen, kiire ehtiä bussiin tai keksiä nopeasti uusi suunnitelma. Jotenkin tuntuu, että kaikki stressitilanteet liittyvät alkumatkaan ja liikkumiseen, vaikka sinällään omatoimimatkaajina olemme tottuneita pitkiin matkoihin ja hankaliin yhteyksiin. Ehkä se nälkä ja väsymys vaan kirvoittavat välillä mielen, joka joskus kasvaa kinasteluketjuksi. Joskus kitkaa on enemmän, yleensä onneksi vähemmän.
Onneksi osaamme pyytää ja antaa anteeksi nopeasti. Ja tunnistamme toisen stressin, jotta emme liian usein lähde sitä omalla toiminnallamme provosoimaan. Kumpikin haluamme, että kummallakin olisi mahdollisimman hyvä olla. Matkat ovat henkisestikin aivan liian arvokkaita tuhlattavaksi äksyilyyn
Lasse: Ei varmasti mistään järkevästä. Yleensä meillä on nälkä, väsymys tai jotain stressiä, joka johtuu suunnitelmien kaatumisesta tai reissussa kohdatusta epäonnistumisesta. Useimmiten riidat ovat pelkkää kinastelua, ei sen suurempaa. Kaksi itsepäistä aikuista kiukuttelee. Onneksi olemme molemmat nopeasti leppyviä ja sovimme aina kinastelut sekä tietenkin puhumme asiat läpi avoimesti.
Osaamme pyytää ja antaa anteeksi nopeasti. Matkat ovat liian arvokkaita tuhlattavaksi äksyilyyn
Miten matkastressisi purkautuu? Saako siitä osansa myös matkakumppanisia? Mikä on se voima, jolla pääset reissun aikana turhautumista yli? Miten parisuhde kestää teillä matkustamista? Kerro kokemuksia ja vinkkejä kommentteihin.
You might also like
15 Comments
Onnea 12v johdosta! Onpa perusteellinen postaus aiheesta. Kyllä matkoilla tosiaan joutuu väistämättä tilanteisiin, joissa joutuu kohtaamaan pettymyksiä tai stressiä ja siinä tosiaan parisuhdettakin kasvatetaan.
Kiitos, kyllä tämä reissaus yhdessä on ainakin meidän elämäntavalla parisuhdetta kasvattava ja vahvistava kokemus <3
Tämä oli mielenkiintoista lukea. En osaisi itse vastata samalla tavoin kysymyksiin ollenkaan. Me olemme aina matkailleet siten, että jotenkin oma arki jatkuu, vaikka ympäristö vaihtuu. Aikanaan neljän lapsen kanssa liikkuessa vedimme asuntovaunua pitkin Eurooppaa ja Suomea ja ruokailu, ulkoilu, leikkipaikat ja sellaiset pysyivät keskiössä, oltiin sitten melkein missä vain. Nyt kun olemme jo vuosia kulkeneet kahdestaan, pyrimme aina siihen, että ei ole kiirettä, voimme pysähdellä ja mielellään viipyä samassa paikassa pitkään, eli jotenkin asettua elämään elämäämme uusissa paikoissa. Tänä vuonna siihen on kuulunut viikkoja Aurinkorannikolla Espanjassa, kolmisen viikkoa Haagissa Hollannissa ja kuukausi Sveitsissä lähellä Bodenseetä. Kun liikumme enemmän, se on yleensä automatkailua, jolloin liikkuminen on varsin omaehtoista. Tällainen matkailu on aika arkista, elämykset ovat pieniä, seikkailut ovat esim patikkaretkiä tai maisemien ihailua. Järjestely ja muu sählääminen on minimissä. Mutta olipa todellakin mielenkiintoista lukea matkailusta ja parisuhteesta.
Kiitos. Uskon, että jo vuosia reissanneinna meilläkin arki jatkuu uudessa ympäristössä mahdollisuuksien mukaan. Lähtöön liittyy kuitenkin sen verran ylimääräistä häsää, että luonnollisesti tunteet kipristelevät – siinä kuin arjessakin:D Ehkäpä se on nämä itsepäiset luonteetkin, jotka ajavat välillä normaalille törmäyskurssille.Omaehtoisuus sopii meillekin samoista syistä. Miten ihana on olla oma herransa aikataulujen ja suunnitelmien suhteen:)
Hieno postaus !
Ja minusta siinä tulee esiin juuri te ❤️
Osaatte ihanasti tuoda esiin niin arjen, juhlan kuin matkojen kaikki kokemukset niin blogissa kuin instan stooreissa, ne on ihan mun lemppareita. Ja pikku matkailija on ihan supertähti !
Voi ihana Piyya, kiitos <3 Kovasti ainakin yritetään tallentaa pieniä hetkiä isommiksi tarinoiksi, ja kiva kuulla, jos onnistuu.
Onnea 12 vuodesta ja selvästi uskomattoman antoisista matkoista ja yhteisistä kokemuksista!! Tätä oli mielenkiintoista lukea. Meillä kahdeksan yhteistä vuotta ja 24 maata takana. Ei kylläkään yhtä mahtavia extreme-kohteita ja suuria seikkailuja kuin teillä… mutta toivottavasti on paljon vuosia ja matkoja vielä edessä.
Mielenkiintoinen postaus. Toisaalta voisin kuvitella, että reissaaminen yhdessä myös hitsaa entistä enemmän tiimiksi kun selviätään niin vähän haastavimmastakin jutuista yhdessä 🙂
Kiitos. Teilläkin on ihan uusi matkaporukka pian koossa. Wau! Onnea pienestä uudesta, elämää ja matkoja rikastuttavasta seikkailijasta myös teille <3
Ihanaa lukea ihmisistä blogin takana. ❤️ Tässä tuli kyllä tasapuolisesti ja perusteellisesti esiin kummankin näkökulma. Onnea huikeista reissuhetkistä ja hienoja yhteisiä matkoja myös tulevaisuudessa!
Meillä tämä menee nykyään kyllä pikemminkin niin, että miten parisuhde kestää minun reissaamiseni. 😄 Saattaa olla, että olen ollut hieman irti nyt kun lapset ovat jo isompia ja olen työn puolesta vapaampi liikkumaan. Toisaalta perhereissut ovat edelleen mun mielestä ihan parhautta, ja todellista luksusta se, kun välillä päästään ihan kahdestaankin johonkin.
Kyllähän se niin on, että yhteiset kiinnostuksen kohteet ja joustavuus (rakkauden lisäksi tietysti) ovat pitkässä parisuhteessa peruspilareita, oltiin sitten reissussa tai kotinurkissa.
We so agree <3 Kiitos Jenni. Olen ihan varma, että jollemme olisi niin hektisissä päivätöissä, myös matkastressi reissujen alussa olisi hieman iisimpi. Noh, eipä se nyt niin kamalaa ole nytkään:D
Tällä reissulla, jolla juuri olemme, tapasimme pariskunnan, joka kertoi käyneensä niin ja niin monessa maassa ja tehneensä niin ja niin monta matkaa – jälkimmäinen luku oli tietysti paljon isompi. Mekin olemme laskeneet kaikenlaista, maita, TCC-alueita, pääkaupunkeja, mutta matkojen määrää emme ole tainneet laskea! Ehkä senkin voisi vielä jollain tarkkuudella tehdä, työmatkoja lukuunottamatta, jos asiaan paneutuisi.
Noista mainitsemistanne, niin väsymys ja nälkä ovat tietysti niitä juttuja, joiden tiimoilta joskus tulee sitten puolin tai toisin kiukuteltua, vaikka muuten olemmekin varmaan useimmiten aika samalla sivulla matkojemme osalta.
Matkavalmistelujen osalta työnjako on yleensä, että minä neuvottelen/ostan isot asiat, koko matkan tai lennot ja hotellit ja puoliso sitten selvittää kohteet paikan päällä, sen mikrotason.
Meillä mies ei ole juurikaan innostunut matkustamisesta, joten reissaan pääosin yksin tai äitin/veljen kanssa. Ensimmäistä kertaa kun oltiin puolison kanssa reissussa, niin riitelyksihän se meni kun molemmilla paloi pinna. Sen jälkeen ollaan käyty pari kertaa uudelleen yhessä matkoilla ihan hyvällä menestyksellä. Kyllä mä ottaisin miehen mielelläni mukaan ja näyttäisin maailmaa, mutta ei voi pakottaa jos ei kiinnosta 🙂
Tässä tuli hyvä fiilis!😍 Mahtavat onnittelut 12 vuodesta!💚 Teistä välittyy sellainen hyvä energia ja yhdessä eteenpäin ja seikkailuihin -meininki.
Mulla ja Ollilla lähenee 10 vuotta yhteistä matkaa ja oikeastaan vasta yhteisten vuosien aikana meistä tuli niitä reissaajia ja seikkailijoita. Se on hitsannut meitä paljon yhteen ja matkoista on tullut semmonen meidän juttu. Ollaan myös kiinnostuneita samoista asioista ja annetaan tilaa toisen ideoille ja unelmille, mikä on osoittautunut arvokkaaksi. Esimerkiksi yhteinen vaihto Balilla oli myös jollain tapaa koettelemus, mutta sekin lopulta yhdistävä ja meitä rikastuttanut asia.
Tätä lämminhenkistä jutuskelua oli kiva lukea! Paljon olette ehtineet jo yhdessä kokea, ja uusia yhteisiä seikkailuja on varmasti tulossa! Itsekin matkustan eniten puolison kanssa, mutta vasta viime vuonna teimme ensimmäisen pidemmän reissupätkän kun kiersimme maailman ympäri neljässä kuukaudessa. Hermoja välillä on koeteltu puolin ja toisin, mutta allekirjoitan mitä sanoit siitä että kaikki lähtee harmonisesta arkielämästä. Sitä se matkustus pidemmällä aikavälilläkin on, omanlaistaan arkielämää mutta erinäköisessä ympäristössä.