PLAYA DEL CARMEN, MEKSIKO. Tähän asti Montezuma on merkinnyt meille lähinnä lapsuuden tietokonepeliä, jossa hassu korihattupäinen seikkailija pomppii onkaloissa keräten aarteita. Yhtä niistä harvoista peleistä, jonka saimme läpi Commodore 128:lla. Ah, miten hieno peli, vaikka ei taustoja tuntisikaan!
Eilen saimme tutustua siihen oikean Montezumaan, tai oikeammin Montezuma kakkoseen. Hallitsijaan, jonka vauraan imperiumin espanjalaiset päättivät laittaa lihoiksi 1500-luvulla.
Keskellä Mexico Cityä on seitsemisen kertaa uudestaan rakennettu temppeli – kylläkin raunioina sekin nykyään – sekä upea museo, jonka aarteet olisivat kelvanneet British Museumillekin, mutta onneksi päätyneet lopulta näytteille takaisin niiden oikeille synnyinsijoilleen.
Pienen kulttuurikierroksen jälkeen siirrymme vihdoin viettämään keskikesän auringon juhlaa Yukatanin niemimaan rannoille. Ilma on kostea kuin vesivahinkoisessa pikkukämpässä, mutta aurinko mollottaa pilvihaituvien lomasta kolmenkymmenen asteen voimalla. Ehkä emme näe juhannuskokkoja, mutta ainakin saamme juhlistaa aurinkoa ja valoa paikassa, jossa on niitä ihan oikeita auringon jumalan hämyisiä mayatemppeleitä. Wau!
Missä on paras mojito? Täällä.
Kuinka vaikeaa on sekoittaa jäätä, mintunlehtiä, rommia, sokeria ja soodavettä keskenään ja saada raikastava seurusteludrinkki lämpimään kesäiltaan?
Ilmeisesti vaikeaa, koska jouduimme matkustamaan 20 tuntia lentokoneessa ja kestämään useiden tuntien aikaeron istuaksemme bossanovaa livenä soittaneen bändin viereen ja nauttiaksemme tuon huikean juoman = maailman parhaan mojiton.
Rentoutumista siivittää leppoisa Playa del Carmenin pikkukaupunki, joka ainakin näin pimeän tullen näyttää älyttömän hyvältä mestalta täydelliseen rentoutumiseen: kuumuutta, rantaa, mayaruokia ja lähistollä koko kirjo upeita raunioita, joiden samoamiseen meillä mennee monta päivää.
You might also like
Leave A Reply