NUSA LEMBONGAN, INDONESIA. Hyrskeet kipuavat kattojen ylle, kiitävät hetkessä alas kiviseinää, nuolevat portaita ja kastelevat rantabulevardin virkaa toimittavan kivipolun. Mainingit iskevät rakennuksia suojaavaan sementtivalliin. Nousuveden aikaan täällä ei kulje ketään, mutta katseita autioitunut aaltojen sivelemä rantatie sen sijaan kerää veden ulottumattomiin nousevista rinnekuppiloista.
Suuri maininki heittää ison kuljetusveneen myrskytaivaan tummuudessa keltaiseksi värjäytyvälle rantahietikolle. Kuka tarvitsee jännärisarjoja, kun voi seurata tällaista luonnon showta.
Synkkä taivas ei lupaa parempaa illaksi Lembonganille. Loman ensimmäinen rankkasade, ensimmäinen myrsky. Huomenna lähdetään täältä. Ei myrskyn vuoksi, vaan siksi, että voisimme jälleen palata rakastamallemme Balille. Joku päivä, kun ikävä ottaa voiton.
Lembongan-saarella Balin kaakkoiskulmassa meri mylvii rantasärkällä ja huuhtoo uskot pois sitä uhmaavista. Suuri turkoosi näyttää voimansa. Kuohujen piiskaama saari rauhoittuu illaksi, jolloin vuoroveden alta paljastuu vehreä viljelmä.
Seuraavana aamuna paratiisisaarta halkoo vanhan kalan katku. Saaren vapaat tontit peittyvät levänkuivatuspressuista. Rantaveden kätköistä nousseet merileväpalstat on siirretty maalle. Ohittaja haluaa unohtaa hengittävänsä. Sietämätön haju laittaa sisukkaammankin reissaajan kakomaan.
Lembongan ei elä surffareista tai auringonpalvojista. Ei edes perusturreista. Täällä leivän tuo jäätelöteollisuus, joka tarvitsee kuumeisesti kuivattua merilevää. Lembonganin rantaveteen kätkeytyvien leväpeltojen satoa käytetään emulgointiin, eli jäätelön oikeanlaiseen tahmeaan koostumukseen. Käsittämätöntä, miten jostain niin etovasta voi syntyä jotain niin herkullista!
Aamua tervehtii taivaarantaan haalealla sinellä meleeratut vuoret. Vesi on jälleen noussut ja viljelijöiden värikkäät sadonkorjuuveneet kelluvat epätasaisessa rivissä. Riutalla sortunut mahtiaalto laantuu rantaan mennessä herttaiseksi liplatukseksi.
Leave A Reply