Uusi-Seelanti – Pancake Rocks, mysteeri 30 miljoonan vuoden takaa

PUNAKAIKI, UUSI-SEELANTI. Missä lepäävät maailman täydellisimmät leivänheittokivet, joita miljoonat vuodet ja miljardit tyrskeet ovat muovanneet upeiksi torneiksi? Missäpä muuallakaan kuin luonnonihmeiden mekassa Uuden-Seelannin länsirannikolla. 

Oikeasti kyseessä ovat kalkkikivistä muodostuneet valtavat ja lähes symmetriseen muotoon asettuneet liuskekalliot, jotka selittämättömästä syystä ovat muokkautuneet kivitorneiksi. Se, ettei luonnonihmeen alkuperää osata kunnolla selittää, tekee siitä kävijälleen entistä kiehtovamman.

Se, ettei luonnonihmeen alkuperää osata kunnolla selittää, tekee siitä kävijälleen entistä kiehtovamman.

Muodostelma vaati miljoonia vuosia syntyäkseen

Luonnon muodostamat, tuulen ja veden leipomat erikoiset kivimuodostelmat ovat kiehtovia. Paikka on uskomaton ja epätodellinen. Elämystä säestävät yhä edelleen samaisen meren mainingit, jotka joskus 30 miljoonaa vuotta sitten alkoivat tätä paikkaa fossiilisoituvista merieliöistä ja -kasveista muovaamaan.

Kalliot jatkavat muovautumistaan yhä, sillä vesi syö muodostelmaa päivittäin. Pannukakkutornien lisäksi paikalla on ihan oma äänimaailmansa, joka muodostuu, kun tyrskyt lyövät kallioiden alla sijaitseviin onkaloihin ja luolastoihin (blowholes). Kovan merenkäynnin aikaan kivien rakosista räiskyy voimalla vettä ja tuulisimpina päivinä kallioilla käy kova kumaja. Meidänkin vieraillessa Tasmanianmeri sylkee aukoista veden korkeina kuohuina ilmaan.

Paikka on uskomaton ja epätodellinen.

Paras aika vierailla pannukakuilla?

Voimallisimmillaan tyrskyt järisyttävät maata pannukakuilla kulkevien alla. Paras aika nähdä pannukakut on suurimpien vuorovesivaihtelujen ja korkean vuoroveden aikaan (päivittäinen vuorovesiaikataulu). Niin mieletön paikka on kyseessä, että me kävimme ihastelemassa erilaisia valoja ja vuorovettä sekä illalla että aamulla.

Merenkäynti pannukakkukivien luona on usein voimakasta. Emmekä ole uskoa silmiämme, kun huomaamme kauempana meren kuohuissa hyppivän delfiinejä.

Uudenseelannindelfiini (Hector’s dolphin) se siellä hakee vauhtia voimakkaimmista kuohuista ja hyppää korkealle kerta toisensa jälkeen. Paikalla on viiden delfiinin lauma. Populaatio on pienentynyt alle puoleen kolmen sukupolven aikana, joten nykyään laji luokitellaan uhanalaiseksi. Pannukakkukivien edustalla noita iloisia veijareita voi bongata kuitenkin hyvällä tuurilla päivittäin.

Lue lisää: Punakaiki Pancake Rocks and Blowholes

Huomaamme kauempana meren kuohuissa hyppivän delfiinejä.

[google_maps id=”6521″]

Miten päästä Pancake Rocksille?

Pannukakkukalliot, eli Pancake Rocks sijaitsevat Uuden-Seelannin eteläsaaren länsirannikolla Punakaikissa 45 kilometrin päässä Greymouthista. Koska paikka on valtatie kuuden varrella, paikalle pääsee niin julkisilla lähimmistä kaupungeista kuin vuokra-autollakin.

Pannukakkukallioiden kiertoreitti alkaa suoraan sen ohittavalta valtatieltä. Vieressä on suuri parkkipaikka autoilijoille ja tietenkin pannukakkuja tarjoava kahvila.

Näköalareitti on noin kilometrin pitkä ja ihastelun määrästä riippuen reitti on kuljettavissa 20-60 minuutissa.

Parkkipaikalta on myös lyhyt 5 minuutin kävely Punakaiki Cavern-luolastolle, jonne pääsee sisään ihmettelemään. Vierailijoille avoinna oleva luolasto on ollut joskus merenpinnan alla, mutta nyttemmin ilmeisen turvallinen matkaajille.

Punakaikissa on myös upeita vaellusreittejä, jotka ovat jääneet upean pannukakkuihmeen varjoon, mutta joille juuri siksi kannattaisi suunnata, jos aikaa on.

Vietä yö hippihenkisessä majatalossa ja vaella autiorannalle

Sijaintinsa vuoksi upea Punakaiki ja pannukakkukalliot sopivat loistavasti roadtrippailijoiden reitille. Me jäimme Punakaikiin yhdeksi yöksikin. Majapaikaksi valikoitui keskellä metsikköä sijaitseva sympaattinen hippihenkinen majatalo Te Nikau Retreat.

Mitään erityistä tekemistä ei kylässä ole, jossa on tasan yksi ravintola ja sekin pienen automatkan päässä, mutta saimme hankittua ravintolasta illaksi pullon viiniä (obs: hipit eivät sitä majatalossaan myyneet) ja ennen lasillisia vaelsimme metsän läpi upealle autiorannalle elämöimään ja nautiskelemaan auringonlaskusta.

Sijaintinsa vuoksi  Punakaiki ja pannukakkukalliot sopivat loistavasti roadtrippailijoiden reitille.

Hippikommuunissa yöpyminen oli kokemus sinänsä. Huoneisiin ei ollut olemassa lukkoja tai avaimia, ruokatarpeita sai hakea maksua vastaan omatoimisesti kaapista.

Luonnonihmeiden ähkyksi asti täyttämällä Uuden-Seelannin reissulla teki terää istahtaa alas ja kuunnella pimenevää metsää, siemailla majatalon pikkuruisella terassilla lasi Sauvignon Blancia sekä parantaa maailmaa pala kerrallaan.

Ihastuttavan kotikutoista meininkiä, jota suosittelemme lämpimästi!