TAIPEI, TAIWAN. Omatoimimatkaajan parasta huvia on reissuruletti, joka perustuu sattumuksiin, uskallukseen ja seikkailumieleen – ja päätyy keskelle upeinta elämystä, johon et ilman hullua uteliaisuutta olisi koskaan löytänyt. Taipeissa löysimme boheemia Eastern Areaa, joka on täynnä designkauppoja, ihastuttavia kulmabaareja, kosmetiikkataivaita, korukauppoja ja nuorekkaan urbaania hekumaa.
Kimakka kilahdus ja punainen vaihtuu vihreäksi. Lähdemme harppomaan rivakasti tien toiselle puolen. Aikaa on tasan 58 sekuntia ja numerot valotaulussa pienenevät nopeasti. Taiwanissa liikenne, kuten kaikki muukin, on suunniteltu tehokkaan järjestelmällisesti eteneville, ei laahustaville hiihtäjille.
8-kaistaisen kadun ylittämiseen kuluu iltapimeällä ja viiden ruuhkassa yllättävän paljon aikaa. Autot ja skootterit kulkevat maltillisesti pitkänä virta kukin omalla vuorollaan, mutta me emme ole vielä tottuneet pujotteluun. Pitää skarpata ja suojata ihmiskilpenä rattaissa kulkevaa pikkumatkaajaa.
Taiwanissa liikenne, kuten kaikki muukin, on suunniteltu tehokkaan järjestelmällisesti eteneville
Iltahämärässä uudella alueella
Ilta pimenee täällä varhain, jo viideltä. Täällä se on kumminkin vasta päivän alku toisin kuin esimerkiksi monissa rantalomakohteissa.
Liikenteen ohella myös tien toinen puoli on meille vieras. Olemme jälleen lähteneet pelaamaan reppureissaajan rulettia uudelle alueelle.
Jokaisen risteyksen takana odottavat uudet kadut ja kujat, uusi valloitettava maa. Tunne on mahtipontinen ja uljas kuin naparetkeläisellä.
Olemme jälleen lähteneet pelaamaan reppureissaajan rulettia uudelle alueelle.
Vain muutamasta ikkunasta pilkistää heikko, sinisenkelmeä loistevalo. Ihmiset ovat vasta matkalla töistä. Harvoin suoraan koteihinsa. Ja koska suurkaupunki herää useimmiten vasta illan pimetessä, ei näitäkään martteja ja marjoja tai siis taiwanilaisittain bǎihàneita ja shīháneita nähdä siemailemassa iltateetä omassa kodissaan vielä hetkeen.
Ihmiset noutavat villakoiriaan ja terriereitään koirahotellilta. Mies ja nainen kiillottavat ruokakojuaan iltakuosiinsa vanhassa autotallissa. Ulkoportin kaiteella istuu kaksi teinityttöä. Kikattelu säestää valoshow’ta, joka heijastuu heidän kasvoihinsa välkkyvästä kännykästä.
Kävelemme kapeaa ja pimeää katua eteenpäin.
Tavallisesti Taipeissa on helppo kulkea rakennusten alla tienreunaan rakennettua jalkakäytävää tai vihreäksi asfaltille maalattua jalankulkijoiden väylää pitkin. Täällä sellaisia ei ole, koska kyseessä on asuinalue, eikä täällä normaalisti vaellella päämäärättömän holtittomasti. Paitsi tietysti me hullut reissaajat, jotka hakeudumme uudelle alueelle ihan vaan uteliaisuuttamme.
Suurkaupunki herää eloon useimmiten vasta illan pimetessä
Ravintoloissa notkumista ja iltahengailua
Uudella alueella on autiota. Kyllä täällä asutaan, mutta näin töiden ja koulujen jälkeen paikalliset jäävät kotia mielummin notkumaan kadunkulmiin, ostareille ja kuppiloihin. Joko ruokaa haetaan ystävien tai perheen kanssa kaupungin lukuisista night marketeista (=yleinen nimitys jokailtaiselle katuruokatorille Taiwanissa) tai istutaan mukavaan ravintolaan pidemmäksi hetkeksi saman pöydän ääreen.
Joissain ruokapaikoissa on selvästi joka ilta sama vakkariasiakaskunta, toisiin mennään tärkeämpinä päivinä ja juhlailtoina. Tai sitten hengataan ilmastoiduissa ostosparatiiseissa tai kahviloissa.
Ravintolan löytäminen Taipeissa on länkkärille välillä haasteellista. Toiseen kerrokseen piilotettuihin ruokataivaisiin kulku käy vaatimattoman portaikon kautta. Ravintolan sijainti pitää kuitenkin tietää ennalta tai arvata, sillä taiwanilaisten kirjoituksin koristellut tervetuliaiskyltit eivät meille avaudu.
Toiseen kerrokseen piilotettuihin ruokataivaisiin kulku käy vaatimattoman portaikon kautta.
Tapiocahelmiteebaareja, ihania rahkakermatäytteisiin pulliin keskittyineitä leipomoja, muutama Family mart tai 7/11.
Tulemme valtavan vilkkaalle kadulle, joka on rakennettu kahteen kerrokseen. Toisin kuin kartta ilmoittaa, tästä ei mene kyllä ilman valoja yli kokeneempikaan paikallinen.
Lähdemme oikealle. Kyllä täältä nyt yksi suojatie pitää löytyä. Kunpa vaan tietäisi mistä. Kyseessä on jonkin sortin baarikatu. Alkoholimerkit sentään tunnistamme. Oi kiitos logot.
Tästä ei mene kyllä ilman valoja yli kokeneempikaan paikallinen.
Punavuori keskellä Taipeita
Löydämme vihdoin suojatien ja ylitämme vilkkaan kadun. Meillä ei ole aavistustakaan, missä olemme.
Tänne meidät johdatti Kaoshiungin rautatieaseman yläkerrasta löytynyt MO-BO -merkin pop up -kauppa, jonka emoliikkeen halusimme löytää myös Taiwanista. Vaatteet ovat kuin suoraan Other Storiesin tai Cosin tulevan kauden mallistosta jännän taiwanilaisripauksen kera. Niin simppeliä ja kaunista, että skandinaavimatkaajaa kutkuttaa. Ja lisäksi edullista, vaikka kyseessä on ”pieni” ja puolituntematon vaatemerkki.
Symmetrisin hiusleikkauksin, suihkunutturoin ja pipoin koristellut muotitietoiset taipeilaiset ovat iltaostoksilla. Ei ollenkaan ruuhkaksi asti, vaan rennosti hengaillen.
Näitä pienten ja vähän suurempien trendimerkkien tuotteita ostetaan hartaudella, ihaillen ja harkiten. Tuntuu kuin kaupat olisi varta vasten auki ihan muutamaa ihmistä varten. Arki kun on. Oikeasti paikka herää hehkuunsa vasta illemmalla, kun lukuisat night market -kojut kulkeutuvat näihinkin kulmiin.
Suuria villatakkeja, valtavia pyöreitä silmälaseja, tyylikkäitä design-asusteita ja pieni taiwanilaisen pidättäytynyt, mutta hennon onnellinen hymy. Tämä ei ole yksi kaupunginosa muiden joukossa.
Tämä on Eastern Area. Paikka joka on kyllästetty boheemilla fiiliksellä, mutta urbaanilla dynaamisuudella. Paikka, jolla ei ole kovin kummoinen nimikään, mutta fiilis ihan omanlaisensa.
Lähiöhartailun jälkeen tuntuu kuin seisoisimme yhtäkkiä keskellä paikallista Punavuorta. Melkein kuin olisi tehneet aikahypyn Murakamin 19Q4 -romaaniin. Kiinnostavia pieniä, vähän isompiakin designputiikkeja, kahviloita ja baareja. Niin trendikkäitä 2- ja 3-kymppisiä, että matkassa kulahtaneet varvastossut ihan pikkasen jopa nolottavat. Onneksi on hämärää.
Suuria villatakkeja, valtavia pyöreitä silmälaseja, tyylikkäitä design-asusteita ja pieni taiwanilaisen pidättäytynyt, mutta hennon onnellinen hymy.
Eastern Area – urbaania sykettä ja positiivista energiaa
Aivan ihastuttava paikka täynnä boheemia meininkiä, trendikkään viehättäviä designkauppoja, rentoa oleilua, esteettisyyttä, pientä rähjäisyyttäkin. Urbaania sykettä ja nuorekkuutta, jonne istuu hyvin vähän keski-ikäisempikin elämöijä. Alue sykkii positiivista energiaa.
Kun tiput tyhjästä tavanomaisimpien matkaopaskirjojen aluesuositusten ulkopuolelle, näet paikallisten elämää ihan uudesta vinkkelistä. Fiilis on niin erilainen kuin missään aiemmin käymässämme paikassa, mutta silti yhtä tuttu kuin kotona Punavuoressa olisimme lähteneet iltaostoksille – vähänkö siistiä.
Ja nämä paikalliset trendittömän trendikkäät haahuilijat, jotka pääsevät siemailemaan tätä tunnelmaa jatkuvasti. ”Täällä nämä elää, ihan joka päivä”, kuten Arman sanoisi.
Kovia reissushoppaajia emme ole, mutta mukaan Eastern Arean boheemeista pikkukortteleista tarttui tunnelmallinen hetki laatuvalkkaria viehättävässä kulmakuppilassa puutarhalamppujen alla, kultanaamio ja yllätyspakkaus kosmetiikkataivaasta, kaksi kangaskassia, paita ja monet kehut myöhemmin kerännyt paikallisen suunnittelijan muotoilema korvakorupari.
Kun tiput tyhjästä opaskirjojen aluesuositusten ulkopuolelle, näet paikallisten elämää ihan uudesta vinkkelistä.
Parhaat kokemukset tulevat sattumalta
Reppureissaajan ruletti on on ihan paras peli ja toimii nimenomaan niissä kohteissa, jossa mikään (ei siis mikään!) estä kävelemästä tuntemattomille kaduille.
Täällä Taipeissakaan ei näytä liikkuvan epäilyttävää väkeä tai notku kadun kulmissa kuumottavaa pikkurikollista tai turhautunutta teiniä, vaan vieraisiin huudeihin tutustuminen onnistuu suhteellisen näppärästi.
Matkaoppaiden ja valtavirtablogien ulkopuolelta löytyvät parhaat elämykset. Ja se, jos jokin on tämän uteliaan löytöretkeilyn riemastuttavin suola.
Reppureissaajan ruletti on on ihan paras peli
Säännöt ovat yksinkertaiset. Lähde yksinkertaisin vihjein uudelle alueelle (etsi Googlesta tai somesta kuvia, joissa kivoja pikkukatuja, paikka, jossa suositeltu vaihtoehtokuppila tai joku muu kiva toisen reissaajan löytämä tunnelmallinen puisto, kahvila, katu tai muu hengailumesta) – tai tee kuten me tällä kertaa, lähde kokonaan ilman vihjettä, vain yhden osoitteen avulla vähän summamutikassa jonnekin kartalla.
Heittäydy. Elämöi. Nauti. Siemaile fiilistä.
Loppu hyvin, vaikka nälkä
Ruletissa ehti hujahtaa 3 tuntia huomaamatta. Myös pienen seikkailijan vaippa on vaihdettava.
Hyppäämme ensimmäiseen kivaa ravintolaan, otamme uhkarohkeaan tyyliin vihdoin paikallisten suositteleman jännän stinky tofu -annoksen. Olemme päätyneet näköjään tyylikkääseen urheilubaariin.
Televisiosta tulee baseballia ja jokaisen pöydän päässä on neljä omaa kaljahanaa kullekin ruokailijalle. Tänään on vähemmän väkeä ja saamme istua alakerrassa keskenämme. Onneksi, sillä vaippa on vaihdettava, hoitohuonetta ei ole missään ja stinky tofu osoittautuu lähes yhtä kauhistuttavaksi annokseksi kuin japanilainen nattokin aikanaan.
Vieläkään emme ole tottuneet aasialaisten fermentoituihin kulinaristisiin elämyksiin. Suun täyttää järjettömän vastenmielinen maku, joka voisi olla peräisin lämpimään jääkaappiin unohtuneesta jugurtista. Kakkosvaipan vaihto on herkkua aisteille illallisannokseemme verrattuna.
Kakkosvaipan vaihto on herkkua aisteille illallisannokseemme verrattuna.
Suussa maistuu jämäkkä hapan tofu, kuin olisi juuri kuolleen rotan reittä haukannut.
Ihana kurkistus trendikkäiden taiwanilaisboheemien arkeen ja kauniiseen uuteen naapurustoon, jossa olisimme ehdottomasti viihtyneet pidempäänkin.
Hullu uusi ruokalajikokeilu takataskussamme lähdemme kohti majapaikkaa, jonne on kolmen metron vaihdon verran matkaa. Pitkä, mutta tavallinen matka taipeilaisen mittakaavassa.
Suussa maistuu jämäkkä hapan tofu, kuin olisi juuri kuolleen rotan reittä haukannut. Hotellin alakerran 7/11 saa toimia virallisena illalliskeittiönä tänään, mutta sillä ei ole väliä. Mission Completed.
Mieletön hetki, mieletön uusi alue valloitettu.
Taipein Eastern Area on merkattu karttaan punaisella. Klikkaamalla kuvaa pääset zoomaamaan paremmin, missä päin suurkaupunkia alue sijaitsee. Kuva: Google Maps
Onko sinulla joku utelias tapa tai käytäntö, johon heittäytymällä löydät uusille alueille matkaillessasi? Olisi kiva kuulla kommenteissa, millainen fiilis sinulle syntyi Taipein Eastern Arean pikkukortteleista tai siitä, miten sinä teet aluelöytöjä reissuillasi ympäri maailmaa.
11 Comments
Hyvä tapa tuo ruletti, kannattaahan sitä heittäytyä ja katsoa mihin tie vie 😀👍🏻
Joskus kannattaa heittäytyä, teillä tuntuu olleen onnistunut vaellus. Tosin jos ruokalajin nimi on stinky tofu niin olisin hieman epäluuloinen😁
Kyllä me epäluuloisia stinky tofun suhteen oltiinkin 😀 Tykätään heittäytyä kokeilemaan mielellään kaikkea uutta – joskus, itse asiassa usein, tulee positiivisiakin yllätyksiä 😉
Ihana kirjoitus ja tapa matkustaa, tätä tulee itsekin toisinaan harrastettua. Taiwan on meille (vielä) täysin tuntematon alue, joka täytyy kyllä joskus vielä päästä kokemaan, niin paljon hyvää ja mielenkiintoista siitä on viime aikoina saanut kuulla.
Taiwan on ihana! Mutta nähtävää siellä on vaikka useammalle reissulle. Jäi vielä meilläkin paljon koettavaa seuraavalle reissulle, sillä tuolle saarelle kyllä palataan<3
Mukava lukukokemus, kiitos!
Kiva kuulla, kiitos itsellesi:)
Hei! Ihana tämä teidän reissurulettikokemus 😊
Kiitos, se on kyllä aina yhtä mukava ”peli”:)
Taiwan kiinnostaa kovasti ja toivottavasti ehditään jossain vaiheessa täältä Koillis-Kiinasta siellä poikkeamaan. Kiva tarina kuvineen ja etenkin järjestelmällinen liikenne kuulostaa upealta tähän Kiinan menoon verrattuna 😀
Erinomainen tapa nähdä uusia paikkoja! Pistin jutun itselleni muistiin, koska nuo boheemit hipsterialueet on valtavan ihania!
p.s. Stinky Tofu on hyvää, kun laittaa reippaasti valkosipulia ja chiliä eikä hengitä nenän kautta.
p.p.s Jos kohtaatte Duriania niin se on vähän kuin haukkaisi pierua.