Rakas Taipei,
tapasimme vasta eilen, mutta olet jättänyt meihin jo järkähtämättömän vaikutuksen.
Ensivaikutelma luonteestasi on kovin toisenlainen, kuin juuri tapaamamme iloisen pirskahtelevan Thaimaan. Sinä olet hieman hämmentävä, jopa outo. Erilaisuutesi on silmiinpistävää, muttei missään nimessä luotaantyöntävää. Kaikessa kummallisuudessasi olet kiehtova.
Olet täynnä totisia, mutta ystävällisiä ja tarkan järjestelmällisiä ihmisiä. Tämä miellyttää meitä. Sääntö-Suomi on löytänyt serkkunsa.
Kerrot tarkalleen, mihin mennessä siivooja saapuu huoneeseesi, kuka jonottaa hissiä, junaa tai lippuja missä kohdassa ja missä tärkeysjonossa. Jonotuspaikoissa olet viimeistellyt lattiaan teippaukset toivotusta järjestelyistä ja julkisissa vessoissa käsienpesualtaatkin on näyttävästi numeroitu huoltotoimintaa varten.
Kaikki on myös viimeisen päälle opastettua (jopa englanniksi), joten eksyminen ei meinaa onnistua millään. Sinällään jännä juttu, koska englantia ei täällä muutoin juurikaan kuule ja länkkäreitä on aniharvassa.
Erilaisuutesi on silmiinpistävää, muttei missään nimessä luotaantyöntävää
Eksyminen ei meinaa onnistua millään
Unohtamatta ääni- ja valomerkkejä, joita tuntuu kilahtelevan yhtä ahkerasti kaikkialla kuin Tokiossa. Ilmoitat myös metron saapumisesta kokonaisella, tarkkaan ajoitetulla biisin pätkällä. Kunkin aseman laiturilla on oma laulunsa. Meidän kotipysäkin pysähtymisbiisejä ovat wieniläisvalssi ja Cherbourgin sateenvarjot.
Ja ah, tämä ylitsevuotavan erinomainen esteettömyys. Siinä olet parhain ehkä koko maailmassa! Nuoria ja vanhoja liikuntarajoitteisia näkee kulkevan kaupungilla enemmän kuin missään muualla. Hissit, kulkuetuoikeudet, toimivuus, liuskat. Näin kehityksen kuuluu kehittyä, wau. Kaikki on niin vimpan päälle, että myös näin aloittelevan rataskulkijan on helppo hengailla missä tahansa.
Olet perin käytännöllinen. Välillä esteettisyyden kustannuksella. Pääkaupunkisi talot ovat karua katseltavaa ränsistyvine ulkokuorineen, etkä juurikaan välitä ikkunoista. Joku kertoi, ettet viitsi pitää talojen ulkoasua kuosissa, koska taifuunikausi kurjistaa sen vuosittain joka tapauksessa. Syy sekin. Ikkunattomuuden osin ymmärrän, sillä onhan vastapäätä rumasti ränsistyvää taloa kamalaa tuijottaa. Talot ovat niin harmaita, ettei marraskuinen aurinkokaan herätä niitä eloon.
Et ole kovin visuaalisesti orientoitunut, mutta silti osaat tarttua tiettyyn hohdokkuuteenkin. Illan tullen pistät päälle ainoan järjettömästi sojottavan pilvenpiirtäjäsi värivalot, koristelet muut korkeat talosi räiskyvin kyltein ja täytät kadut elämällä. Päivisin kaikkialla on hämmentävän tyhjää, eikä ruuhkia missään. Suuret modernit metroasemat huutavat tyhjyyttään. Junissakin saa itse valita paikkansa.
Päivisin kaikkialla on hämmentävän tyhjää, eikä ruuhkia missään.
Maailmankuulu keittiösi on sopivan mieto ja kevyt, silti maukas ja kokeileva.
Kuuden jälkeen kaikki kaupungin ihmiset tulevat ulos ikkunattomista kodeistaan, ikkunattomista kouluistaan ja ikkunattomista työpaikoistaan. Sen jälkeen alkaa jonotus.
Jonotus hissiin, jonotus liikennevaloihin, jonotus ruokakojulle. Jonot metroon, jonot vessaan, jonot liukuportaisiin. Yhtäkkiä ihan tyhjä kaupunki onkin ihan täysi. Jonot kulkevat järjestelmällisyytesi vuoksi kuitenkin nopeasti. Lukuunottamatta suosituimpia katukeittiökojuja, joissa saattaa joutua jonottamaan yhtä pientä piirakkaa yli puoli tuntia.
Mitään tietoa ei ole Pohjolan kasvateilla, mitä piiras sisältää. Yhteistä kieltä ei ole, eikä graafisesti kauniista kirjoituksestasi saa eurooppalainen mitään selkoa. Jonottaminen kannattaa. Piirakka on erinomaista.
Taidat olla loistava kokki, vaikka pöperösi näyttävät välillä sangen jännittäviltä. Maailmankuulu keittiösi on sopivan mieto ja kevyt, silti maukas ja kokeileva. Emme maltakaan odottaa, että pääsemme jälleen herkuttelemaan patojesi ääreen.
Luulimme tutustuneemme profiiliisi tarkoin ennen ensitreffejä, mutta yllätit silti.
Vedät överiksi omalla tavallasi. Taidamme pitää siitä.
Mahtavaa nähdä taas huomenna!
T: Jetlaggies
Leave A Reply